torstai 26. huhtikuuta 2012

this is enough for me

Nyt on mennyt jo pitkään niin huonosti. Päässä on kokoajan se sama lause. "Oot läski". En vaan enää jaksa. Ahdistaa KAIKKI mitä syön, näin huonosti asiat oli viimeksi kun sairastuin. Tiistaina menin kouluun, enkä ollu syönyt mitään. Meillä oli liikkaa aamulla ja se oli pelkkää lihaskuntoa. Vedin ihan kauheella rääkillä niin paljon, että vaan makasin pukkarissa kun liikka loppu. En syönyt ruokailussa. Kello alko oleen tasan kolme ja menin heti koulun jälkeen uimaan, koska en ollu suorittanut koulun uintia vielä. Altaassa piti uida niin paljon kuin kerkee puolessatunnissa. Jos ui 1000 m, sai kympin numeroksi. Aloin uimaan, mun kaikki raajat vaan tärisi, koska mun kehossa ei ollu yhtään ruokaa. En saanu yhessä kohtaa edes henkeä, mun oli pakko ihan hetkeks hellittää, mut jatkoin silti reippaasti. Oli kolme minuuttia aikaa ja olin uinut 900 m. Piti uida se allas päästä päähän vielä 4 kertaa, että saisin kympin. Ihan viime metreillä sain kauheen krampin jalkaan enkä päässy eteenpäin, en pystyny kunnolla hengittään. Opettaja tuli auttaan kun huomas etten voinu liikkua ja kysy oonko syöny tänään ennen liikkaa. Sanoin vaan etten oo "kerenny" syödä tänään yhtään mitään. Kauhee saarna siitä ja sitten pakotin itteni uimaan ees 950 m ja sain jonkun ysin numeroks....... että mua ärsytti ! Niin lähellä !?


Toi sama loppupäivä oli vaan yhtä helvettiä ja yritin itkee mutten vaan enää voi. Nykyään, mitä tahansa kun syön niin tekee vaan mieli oksentaa kaikki, mutta en voi, koska mulla on fobia siitä. Tässä kehossa on vaan tuskaa elää. Ois vaan parempi olla kuollu.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti